Ilmanlaadun optimointi: Syväsukellus ilmanpuhdistukseen ja sen terveysvaikutuksiin

Ilmanlaadun optimointi: Syväsukellus ilmanpuhdistukseen ja sen terveysvaikutuksiin

Ilmanlaatu on kriittinen osa jokapäiväistä elämäämme – se vaikuttaa suoraan terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä artikkeli keskittyy ilmanpuhdistusjärjestelmiin ja paljastaa niiden keskeisen roolin sisäilman parantamisessa. Tarkastelemalla viimeisimmät ilmansuodatustekniikan edistysaskeleet ja niiden tarjoamat terveyshyödyt. Samalla saadaan selkeä näkemys siitä, kuinka nämä järjestelmät edistävät puhtaampia ja terveellisempiä asuin- ja työtiloja. Puhdistetun ilman ja paremman terveyden välisen yhteyden ymmärtäminen on elintärkeää turvallisemman ja mukavamman ympäristön luomiseksi kotiin tai töihin.

Johdanto

Ilmanlaatu määritellään ympäristön ilman tilaksi, jolla on keskeinen rooli hyvinvoinnille ja ympäristön tasapainolle.

Ihmisen hengityselimet ovat monimutkainen biologinen kaasunvaihtomekanismi ensisijaisesti hapen ottamiseen ja hiilidioksidin poistamiseen. Lepotilassa aikuinen hengittää sisään ja ulos noin 7-8 litraa ilmaa minuutissa, mikä vastaa 10000 - 12000 litraa päivässä.(1) Tämä jo itsessään korostaa puhtaan ilman tarvetta optimaalisen fysiologisen toiminnan kannalta. Hengitetyn ilman laatu vaikuttaa suoraan hengitystehoon ja yleiseen terveyteen. Lue lisää hengityselimistöstä Biohakkerin käsikirjan Liikunta-osiosta.

Maailmanlaajuisesti ilmanlaatu vaihtelee merkittävästi; siihen vaikuttavat muun muassa luonnonilmiöt ja ihmisen toiminta. Teollisuuspäästöt, ajoneuvojen pakokaasut ja maataloustoiminta ovat hallitsevia ihmisen aiheuttamia ilmansaasteiden lähteitä.(2) Maaseutualueilla ilmanlaatu on usein urbaanialueita parempi, joskaan nekään eivät ole immuuneja saasteille, kuten otsonille ja pienhiukkasille. Tämä vaihtelu korostaa eri alueiden erilaisia ilmanlaadun hallintaan liittyviä haasteita.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan Suomessa on maailman puhtain ilma (kaupungeista Tampereella on puhtain ilma). Ilmassa olevien hiukkasten määrä on Suomessa keskimäärin kuusi mikrogrammaa kuutiometrissä, mikä on alhaisin taso. Suomen laajat metsät ovat tärkeässä roolissa, samoin lukemattomat järvet. Metsät kattavat yli 75 % Suomen maa-alasta.(3-4)

Ilmanlaatu ja sen terveysvaikutukset

Puhtaan ilman hengittäminen on optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytys. Ilman epäpuhtauksien puuttumisella on merkittävä rooli terveysongelmien, erityisesti hengityselimiin liittyvien ongelmien, ehkäisemisessä ja lieventämisessä.(5) Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan puhtaan ilman saanti on terveellisen ympäristön perusedellytys: se vaikuttaa suoraan yleiseen hyvinvointiin.(6)

Lähde: Activesustainability.com (2019)

Ulkoilman saasteet ja saastuttaminen

Ilmansaasteet vaikuttavat ensisijaisesti hengityselimiin ja johtavat erilaisiin sairauksiin erityisesti silloin, kun hiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 mikrometriä (PM2.5) – näitä esiintyy esimerkiksi savusumussa (engl. smog). Kyseiset hiukkaset kulkeutuvat keuhkoihin ja aiheuttavat tulehduksia, jotka pahentavat astman, kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkolaajentuman kaltaisia sairauksia.(7-8)

Pitkäaikainen altistuminen joillekin ilman epäpuhtauksille, kuten bentseenille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille, on yhdistetty myös korkeampaan keuhkosyövän esiintyvyyteen. Epidemiologinen näyttö ulkoilman epäpuhtauksien ja muiden syöpätyyppien, kuten rintasyövän riskistä on vähäisempää.(9)

Puhdas ilma pienentää merkittävästi kroonisten hengityselinsairauksien riskiä. Pitkäaikainen altistuminen puhtaammalle ilmalle vähentää merkittävästi kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (COPD) ja keuhkoputkentulehduksen esiintyvyyttä.(10-11) Haitallisten hiukkasten ja kemikaalien puuttuminen ilmasta antaa keuhkoille mahdollisuuden toimia ilman rasitusta, joka aiheutuu epäpuhtauksien suodattamisesta. Tämä vastaavasti vähentää tulehduksia ja hengitysteiden kudosten kulumista.

Lukuisissa tutkimuksissa ilmanlaadun paraneminen on yhdistetty astman ja allergioiden vähenemiseen.(12-13) Puhtaasta ilmasta puuttuvat allergeenit, kuten siitepöly, homeen itiöt ja epäpuhtaudet, jotka laukaisevat astmakohtauksia ja allergisia reaktioita. Tämä vähentää näiden sairauksien esiintymistiheyttä ja vakavuutta.(14)

Puhtaalla ilmalla on laajoja pitkän aikavälin terveyshyötyjä, kuten sydänsairauksien, keuhkosyövän ja aivohalvauksen riskin väheneminen. Eri puolilla maailmaa tehtyjen kattavien tutkimusten perusteella ilmanlaadun paraneminen pidentää elinajanodotetta, koska elimistön elintärkeisiin järjestelmiin kohdistuva tautitaakka vähenee.(15) Kaikkien ilman epäpuhtauksien aiheuttaman kuolleisuuden arvioidaan lisääntyvän maailmanlaajuisesti 8,8 (7,11-10,41) miljoonalla tapauksella vuodessa. Odotettavissa oleva elinajanodote (LLE) vastaavasti laskee 2,9 (2,3-3,5) vuodella, mikä on ehkäpä hieman yllättäenkin jopa enemmän kuin tupakoinnin aiheuttama elinvuosien lasku.(16)

Puhtaan ilman hengittämisen psykologiset hyödyt jätetään yleensä huomiotta. Ympäristöpsykologiset tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että puhdas ilma voi vähentää stressitasoja, lievittää ahdistusta ja vähentää masennusoireita. Paremman ilmanlaadun alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia arvioitiin paremmaksi mielenterveyden osalta ja heidän tyytyväisyys elämään oli korkeampi.(17-18)

Tutkimukset ovat myös osoittaneet suoran yhteyden ilmanlaadun ja kognitiivisten kykyjen välillä. Altistuminen korkeammalle ilmanlaadulle parantaa kognitiivisia toimintoja, parantaa muistin säilymistä ja lisää keskittymiskykyä. Erilaiset epäpuhtaudet voivat heikentää aivotoimintaa, kun taas puhtaampi ilma voi parantaa kognitiivisia tuloksia.(19) Epidemiologisten tutkimusten perusteella ilmansaasteille altistuminen on yhteydessä myös dementiaan.(20)

Sisäilman saasteet

Sisäilman saastuminen on yhtä suuri ongelma kuin ulkoilman saastuminen. Maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kuolemantapausta johtuu sisäilman saastumisesta. Monet tekijät vaikuttavat yksilön altistumiseen kotitalouksien ilman epäpuhtauksille. Näihin kuuluvat kotitalouden elementit, kiinteiden polttoaineiden poltto, ruoanlaittokäytännöt, kotitalouden tuholaisten erittämät allergeenit, kosteus ja sisäilman homeet.(21-22) Sisäilman korkeaan saastumisasteeseen vaikuttavat kotitalouden ominaispiirteet, asukkaiden toimet sekä tupakointi, kaasulaitteet ja kotitaloustuotteet, jotka heikentävät ilman vaihtuvuutta.(23)

Homeiden myrkyllisyys näyttää olevan kasvava kysymys ja ongelma monissa kotitalouksissa, sosiaalisissa kodeissa (kuten vanhainkodit) ja julkisissa rakenteissa (kuten koulut).(24-26) Homeille altistuminen voi aiheuttaa ihmiselle erilaisia sairauksia, kuten astmaa, allergista nuhaa ja yliherkkyydestä aiheutuvia keuhkotulehduksia tarkasti määriteltyjen fysiologisten mekanismien kautta.(27)

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ovat hiilipohjaisia kemikaaleja, jotka haihtuvat nopeasti huoneenlämmössä. Niitä esiintyy yleisesti jokapäiväisissä tuotteissa, kuten maaleissa, puhdistusaineissa ja polttoaineissa sekä puussa ja puupohjaisissa levyissä.(28-29)

VOC-yhdisteet kulkeutuvat elimistöön hengityksen, ihokosketuksen tai nielemisen kautta aiheuttaen soluvaurioita ja fysiologisia häiriöitä. VOC-yhdisteet aiheuttavat terveysriskejä, jotka vaihtelevat altistumisen tyypin ja tason mukaan. Lyhytaikaisia vaikutuksia ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, päänsärky ja huimaus.(30) Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten syöpään, maksa- ja munuaisvaurioihin ja keskushermoston häiriöihin.(31-32) VOC-altistuminen voi myös edistää autoimmuunisairauksien puhkeamista ja etenemistä edistämällä kroonista tulehdusta ja immuunipuolustuksen hajoamista.(33)

Rakennusmateriaalit

Kodin ja henkilökohtaisen hygienian tuotteet

Aktiviteetit

Maalit, lakat, tiivistemassat, liimat

Ilmanraikastimet, puhdistusaineet

Tupakointi

Matot, vinyylilattiat

Kosmetiikka

Kemiallinen pesu, kopiokoneet

Puukomposiittituotteet

Polttoöljy, bensiini

Ruoanlaitto, harrastukset

Verhoilu ja vaahtomuovi

 

Puun polttaminen

Taulukko: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden lähteet

  • VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat korkeammat sisäilmassa (10-100 μg/m3 ) kuin ulkoilmassa
  • Syöpää aiheuttavien vaikutusten lisäksi VOC-yhdisteet ovat voimakkaita keskushermostomyrkkyjä
  • VOC-yhdisteet metaboloituvat nopeasti ja tuottavat useita myrkyllisiä metaboliitteja, jotka erittyvät virtsaan
  • Virtsasta voidaan mitata jopa 38 VOC-metaboliittia satojen tai tuhansien ng/ml:n pitoisuuksina.
  • Virtsan VOC-metaboliitit ovat arvokkaita biomarkkereita, joiden avulla voidaan yhdistää näiden kemikaalien terveysvaikutukset

Lähde: Li, A. & Pal, V.  & Kannan, K. (2021). A review of environmental occurrence, toxicity, biotransformation and biomonitoring of volatile organic compounds. Environmental Chemistry and Ecotoxicology 3: 91–116.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet on myös yhdistetty mahdollisesti astman ja allergioiden riskin lisääntymiseen.(34) Työpaikat, joissa on korkeita VOC-pitoisuuksia, kuten automaalaamot, kemialliset pesulat, ravintolat ja kopiokeskukset, aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä – syöpäriskit ovat jopa 310-kertaisia hyväksyttäviin raja-arvoihin verrattuna.(35) Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä trikloorieteeni ja vinyylikloridi ovat myrkyllisimpiä ja karsinogeenisimpia yhdisteitä.(36)

Vähän VOC-yhdisteitä sisältävien tuotteiden käyttö ja ilmanvaihdon parantaminen on ratkaisevan tärkeää altistumisen minimoimiseksi ja haitallisilta terveysvaikutuksilta suojautumiseksi.

Ilman suodatus- ja puhdistustekniikat

Sisäilman kemikaalien tehokas poistaminen on ratkaisevan tärkeää ihmisten terveyden kannalta. Uusien ilmansuodatustekniikoiden kehittäminen on tuonut mukanaan useita tapoja vähentää ilmansaasteita. HEPA-suodattimet pidättävät hyvin tehokkaasti ilmassa olevia epäpuhtauksia. Aktiivihiilisuodattimilla on suuri kyky absorboida kaasuja ja hajuja, kun taas UV-valo neutralisoi tehokkaasti mikrobiperäisiä epäpuhtauksia. Ionisaattorit perustuvat epäpuhtauksien houkuttelemiseen ja neutralointiin sähköisesti varattujen ionien avulla. Näillä tekniikoilla on kullakin ainutlaatuiset mekanisminsa, jotka parantavat huomattavasti sisäilman laatua.(37-39)

Kuva: Sisäilman epäpuhtaudet ja ilmanpuhdistustekniikat.
Lähde: Mata, T.  et al. (2022). Indoor air quality: a review of cleaning technologies. Environments 9 (9): 118.

Lue tarkemmat kuvaukset eri ilmanpuhdistus- ja suodatustekniikoista alta:

Kuva: Taiteellinen näkemys tulevaisuuden ilmanpuhdistimesta.

Korkean hyötysuhteen hiukkassuodattimet (HEPA)

HEPA-suodattimet toimivat sieppaus-, imeytymis- ja diffuusiomekanismien avulla. Ne on suunniteltu pidättämään jopa 0,3 mikrometrin kokoisia hiukkasia 99,97 prosentin tehokkuudella.(40) Suodattimen kuidut on järjestetty monimutkaiseksi verkoksi, joka pidättää ja pitää hiukkaset kiinni fysikaalisten prosessien avulla, kun ilma virtaa suodattimen läpi.(41) HEPA-suodattimia käytetään laajalti kotitalouksien ilmanpuhdistimissa. Ne vangitsevat erittäin tehokkaasti ilmassa olevia hiukkasia, kuten pölyä, siitepölyä ja lemmikkieläinten hilseilyä – siksi HEPA-suodattimia suositellaan usein allergikoille ja astmaatikoille.

Aktiivihiilisuodattimet (ACF)

Näissä käytetään käsitelty hiilen muotoa, jossa on pienitilavuuksisia huokosia, jotka lisäävät adsorptiolle tai kemiallisille reaktioille tarkoitettua pinta-alaa. Aktiivihiilisuodattimet ovat erityisen tehokkaita poistamaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä), hajuja ja kaasuja ilmasta adsorption avulla, jolloin epäpuhtaudet tarttuvat hiilihiukkasten pintaan. Ne ovat näin ollen tehokkaita vähentämään kodin hajuja, savua ja kemikaalihöyryjä.(42-43)

Suosituksemme laadukkaimmasta ilmanpuhdistimesta on japanilainen Daikin. Myös Biohacker Centerin toimistolla pyörii päivittäin Daikinin ilmanpuhdistin MCK55W (kuvassa).

Tutustu tarkemmin Daikinin ilmanpuhdistimeen tästä.

Fotokatalyyttinen hapetus (PCO)

PCO-teknologiassa UV-valo yhdistetään fotokatalyyttiin, tyypillisesti titaanidioksidiin, hydroksyyliradikaalien tuottamiseksi. Nämä erittäin reaktiiviset radikaalit hapettavat bakteerit, virukset ja VOC-yhdisteet vaarattomiksi aineiksi, kuten vedeksi ja hiilidioksidiksi. Joissakin kuluttajien saatavilla olevissa kehittyneissä ilmanpuhdistimissa on PCO-tekniikka.(47)

Sähköstaattiset saostimet

Nämä laitteet käyttävät sähkövarausta keräämään hiukkasia ilmasta. Ilma vedetään ionisointiosan läpi, jossa hiukkaset saavat varauksen. Varautuneet hiukkaset vetävät sitten puoleensa sarjaan levyjä, joilla on vastakkainen varaus ja poistavat ne tehokkaasti ilmavirrasta. Sähköstaattiset saostimet ovat harvinaisempia kuin HEPA-suodattimet, mutta niitä on saatavilla myös kotikäyttöön.(48)

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että sähköstaattisten saostimien käytöllä on haitallisia terveysvaikutuksia, kuten negatiivisiin ilmaioneihin liittyvä sydän- ja hengityselinten toiminnan muuttuminen. Tämä saattaa olla tärkeämpää kuin hiukkasten vähenemisestä mahdollisesti saatava hyöty. Elektroniset suodattimet voivat myös tuottaa vaarallisia varattuja hiukkasia tai muita epäpuhtauksia.(49-50)
- - -
Älykkäät ilmanpuhdistimet

Älykkäät ilmanpuhdistimet käyttävät IoT-teknologiaa (esineiden internet), ja niitä voidaan ohjata etänä. Asetuksia voidaan säätää reaaliaikaisten ilmanlaatulukemien perusteella. Niissä on usein kehittyneitä antureita ja algoritmeja, jotka optimoivat puhdistustehokkuuden ja energiankäytön. Älykkään kodintekniikan yleistymisen myötä älykkäät ilmanpuhdistimet ovat tulleet suosituiksi.(51)

Otsonigeneraattorit

Otsoni on voimakas hapetin ja sellaisenaan ihmiselle vaarallinen aine. Vaikka otsonigeneraattorit ovat kiistanalaisia mahdollisten terveysriskien vuoksi, ne tuottavat tarkoituksella otsonia bakteerien, virusten ja hajujen poistamiseksi. Otsonin mahdollisten hengitystievaarojen vuoksi niitä suositellaan yleensä käytettäväksi tyhjissä tiloissa, eikä niitä suositella kuluttajakäyttöön.(52)

Yhteenveto

Ilmanlaadun kriittistä merkitystä ihmisten terveydelle ei voi korostaa liikaa – ilmansuodatusjärjestelmien rooli sen parantamisessa on yhtä merkittävä. Tutustuessasi erilaisiin ilmanpuhdistustekniikoihin, opit ymmärtämään kunkin järjestelmän tehokkuuden ja ainutlaatuiset hyödyt sisäilman laadun parantamisessa. Puhtaan ilman terveysvaikutusten, kuten paremman hengitysteiden kunnon ja yleisen elämänlaadun välillä on vahva yhteys, mikä korostaa ilmanlaadun optimoinnin ajankohtaisuutta. Ympäristöhaasteiden jatkuessa tehokkaiden ilmanpuhdistusmenetelmien käyttöönotto on kätevää ja jopa välttämätöntä terveyden ylläpitämiseksi ja turvallisen elinympäristön luomiseksi.

Tieteelliset lähdeviitteet:

  1. Koenig, J. (2000). Structure of the Respiratory System. Health Effects of Ambient Air Pollution: How safe is the air we breathe? 5-15. The Netherlands: Kluwer Academic Publishers.
  2. Mayer, H. (1999). Air pollution in cities. Atmospheric Environment 33 (24-25): 4029–4037.
  3. Finnish Meteorological Institute. (2018). Finland tops WHO air quality statistics. 
  4. Anttila, P. (2020). Air Quality Trends in Finland, 1994-2018. Finnish Meteorological Institute Contributions No. 163.
  5. Mannucci, P. & Harari, S. & Martinelli, I. & Franchini, M. (2015). Effects on health of air pollution: a narrative review. Internal and Emergency Medicine 10: 657–662.
  6. UN Environment Programme. (2022). In a historic move, the UN declares a healthy environment a human right. UNEP.org.
  7. Losacco, C. & Perillo, A. (2018). Particulate matter air pollution and respiratory impact on humans and animals. Environmental Science and Pollution Research 25 (34): 33901–33910.
  8. Xing, Y. & Xu, Y. & Shi, M. & Lian, Y. (2016). The impact of PM2. 5 on the human respiratory system. Journal of Thoracic Disease 8 (1): E69–E74.
  9. Turner, M. et al. (2020). Outdoor air pollution and cancer: An overview of the current evidence and public health recommendations. CA: A Cancer Journal for Clinicians 70 (6): 460–479.
  10. Anderson, H. et al. (1997). Air pollution and daily admissions for chronic obstructive pulmonary disease in 6 European cities: results from the APHEA project. European Respiratory Journal 10 (5): 1064–1071.
  11. Jiang, X. Q. & Mei, X. D. & Feng, D. (2016). Air pollution and chronic airway diseases: what should people know and do? Journal of Thoracic Disease 8 (1): E31–E41.
  12. Tiotiu, A. et al. (2020). Impact of air pollution on asthma outcomes. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (17): 6212.
  13. Tran, H. et al. (2023). The impact of air pollution on respiratory diseases in an era of climate change: A review of the current evidence. Science of the Total Environment 166340.
  14. Takizawa, H. (2011). Impact of air pollution on allergic diseases. The Korean Journal of Internal Medicine 26 (3): 262–273.
  15. World Health Organization. (2022). Ambient (outdoor) air pollution. 
  16. Lelieveld, J. et al. (2020). Loss of life expectancy from air pollution compared to other risk factors: a worldwide perspective. Cardiovascular Research 116 (11): 1910–1917.
  17. Abed Al Ahad, M. (2024). Air pollution reduces the individuals’ life satisfaction through health impairment. Applied Research in Quality of Life 1-25. Published 27 January 2024. Open access.
  18. Nuyts, V. & Nawrot, T. & Scheers, H. & Nemery, B. & Casas, L. (2019). Air pollution and self-perceived stress and mood: A one-year panel study of healthy elderly persons. Environmental Research 177: 108644.
  19. Clifford, A. & Lang, L. & Chen, R. & Anstey, K. & Seaton, A. (2016). Exposure to air pollution and cognitive functioning across the life course–a systematic literature review. Environmental Research 147: 383–398.
  20. Power, M. & Adar, S. & Yanosky, J. & Weuve, J. (2016). Exposure to air pollution as a potential contributor to cognitive function, cognitive decline, brain imaging, and dementia: a systematic review of epidemiologic research. Neurotoxicology 56: 235–253.
  21. Raju, S. & Siddharthan, T. & McCormack, M. (2020). Indoor air pollution and respiratory health. Clinics in Chest Medicine 41 (4): 825–843.
  22. Mendell, M. et al. (2009). Health effects associated with dampness and mould. WHO guidelines for indoor air quality: Dampness and Mould 63–92. Geneva: World Health Organization.
  23. Vardoulakis, S. et al. (2020). Indoor exposure to selected air pollutants in the home environment: a systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (23): 8972.
  24. Fisk, W. & Lei-Gomez, Q. & Mendell, M. (2006). Meta-Analyses of the Associations of Respiratory Health Effectswith Dampness and Mold in Homes. Indoor Air 17 (4): 284-296.
  25. Mudarri, D. (2007). Public health and economic impact of dampness and mold. Indoor Air 17 (3): 226–235.
  26. Moses, L. & Morrissey, K. & Sharpe, R. & Taylor, T. (2019). Exposure to indoor mouldy odour increases the risk of asthma in older adults living in social housing. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (14): 2600.
  27. Bush, R. & Portnoy, J. & Saxon, A. & Terr, A. & Wood, R. (2006). The medical effects of mold exposure. Journal of Allergy and Clinical Immunology 117 (2): 326–333.
  28. EPA. (2024). What are volatile organic compounds (VOCs)? United States Environmental Protection Agency.
  29. Adamová, T. & Hradecký, J. & Pánek, M. (2020). Volatile organic compounds (VOCs) from wood and wood-based panels: Methods for evaluation, potential health risks, and mitigation. Polymers 12 (10): 2289.
  30. Mølhave, L. & Bach, B. & Pedersen, O. (1986). Human reactions to low concentrations of volatile organic compounds. Environment International 12 (1-4): 167–175.
  31. MN Department of Health. (2022). Volatile Organic Compounds in Your Home.
  32. Li, A. & Pal, V.  & Kannan, K. (2021). A review of environmental occurrence, toxicity, biotransformation and biomonitoring of volatile organic compounds. Environmental Chemistry and Ecotoxicology 3: 91–116.
  33. Ogbodo, J. & Arazu, A. & Iguh, T. & Onwodi, N. & Ezike, T. (2022). Volatile organic compounds: A proinflammatory activator in autoimmune diseases. Frontiers in Immunology 13: 928379.
  34. Nurmatov, U. & Tagiyeva, N. & Semple, S. & Devereux, G. & Sheikh, A. (2015). Volatile organic compounds and risk of asthma and allergy: a systematic review. European Respiratory Review 24 (135): 92–101.
  35. Çankaya, S. & Pekey, H. & Pekey, B. & Aydın, B. (2018). Volatile organic compound concentrations and their health risks in various workplace microenvironments. Human and Ecological Risk Assessment: An International Journal 26 (3): 822–842.
  36. David, E. & Niculescu, V. (2021). Volatile organic compounds (VOCs) as environmental pollutants: Occurrence and mitigation using nanomaterials. International Journal of Environmental Research and Public Health 18 (24): 13147.
  37. Vijayan, V. & Paramesh, H. & Salvi, S. & Dalal, A. (2015). Enhancing indoor air quality–The air filter advantage. Lung India 32 (5): 473–479.
  38. National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine. (2022). Management of Chemicals in Indoor Environments. In Why Indoor Chemistry Matters. Washington (DC): National Academies Press.
  39. Sparks, T, & Chase, G. (2016). Air and gas filtration. Filters and Filtration Handbook 117–198. Elsevier.
  40. EPA. (2024). What is a HEPA filter? United States Environmental Protection Agency.
  41. Dubey, S. & Rohra, H. & Taneja, A. (2021). Assessing effectiveness of air purifiers (HEPA) for controlling indoor particulate pollution. Heliyon 7 (9): e07976.
  42. Agranovski, I. & Moustafa, S. & Braddock, R. (2005). Performance of activated carbon loaded fibrous filters on simultaneous removal of particulate and gaseous pollutants. Environmental Technology 26 (7): 757–766.
  43. Mata, T.  et al. (2022). Indoor air quality: a review of cleaning technologies. Environments 9 (9): 118.
  44. Li, P. et al. (2022). Evaluation of an air cleaning device equipped with filtration and UV: comparison of removal efficiency on particulate matter and viable airborne bacteria in the inlet and treated air. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (23): 16135.
  45. Jiang, S. & Ma, A. & Ramachandran, S. (2018). Negative air ions and their effects on human health and air quality improvement. International Journal of Molecular Sciences 19 (10): 2966.
  46. Park, J. & Sung, B. & Yoon, K. & Jeong, C. (2016). The bactericidal effect of an ionizer under low concentration of ozone. BMC Microbiology 16: 1–8.
  47. Hodgson, A. & Destaillats, H. & Sullivan, D. & Fisk, W. (2007). Performance of ultraviolet photocatalytic oxidation for indoor air cleaning applications. Indoor Air 17 (4): 305–316.
  48. Bliss, S. (2006). Best Practices Guide to Residential Construction: Materials. Finishes and Details. New York (NY): John Willey & Sons.
  49. Liu, S. et al. (2020). Metabolic linkages between indoor negative air ions, particulate matter and cardiorespiratory function: A randomized, double-blind crossover study among children. Environment International 138: 105663.
  50. Waring, M. & Siegel, J. (2011). The effect of an ion generator on indoor air quality in a residential room. Indoor Air 21 (4): 267–276.
  51. Dai, X. & Shang, W. & Liu, J. & Xue, M. & Wang, C. (2023). Achieving better indoor air quality with IoT systems for future buildings: Opportunities and challenges. Science of The Total Environment 164858.
  52. EPA. (2008). Ozone Generators that are Sold as Air Cleaners. United States Environmental Protection Agency.


2 kommenttia

Kirjoita kommentti
Olli Sovijärvi

Olli Sovijärvi

Hyvä ilmanvaihto makuuhuoneeseen, ovi auki (jos mahdollista) ja jopa ikkuna-auki, ellei sitten ole hyvää ventilaatiota muuten siellä.
Jos herää korkeaan CO2-tasoon aamulla, on useimmiten olo melko tokkurainen eli tohon kannattaa panostaa.

Maria

Maria

Meillä sisäilman suurin ”pilaaja” on mittausten perusteella hiilidioksidi, joka esim. heikentää kovasti unen laatua. Siihen ei taida olla muuta ratkaisua kuin ilmanvaihdon lisääminen?

Kirjoita kommentti

Kommentit moderoidaan