elokuu 21, 2021 • Olli Sovijärvi

Luonto ja metsä stressin lievityksen keskiössä

Ihminen on ollut osa luontoa lajin syntymästä lähtien. Valitettavan moni tosin vieraantuu luonnosta kaupungistumisen ja teknologisen kehityksen myötä. Amerikkalainen psykologi Craig Brod loi jo vuonna 1984 termin teknostressi, jolla hän viittasi teknologian ja tietokoneiden aiheuttamaan stressiin ihmisissä.

Suomalaisista suurin osa pitää edelleen luontoa erittäin tärkeänä asiana elämässään, vaikka valtaosa suomalaisista asuukin nykyään kaupunkimaisessa ympäristössä. Metsäntutkimuslaitoksen laatiman selvityksen mukaan vain noin viisi prosenttia suomalaisista kokee kuuluvansa aitoihin kaupunki-ihmisiin urbaanin ympäristön vetovoimaisuuden kannalta. Vastaavasti 19 % väestöstä kokee kuuluvansa aitoihin luontoihmisiin. Noin 95 % väestöstä kokee luonnon joka tapauksessa vetovoimaisena (ks. kuva alla). metsässä oleskelu

Lähde: Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. & Korpela, K. & Ylen, M. (2007). Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset arvostavat luontoalueita rakennettua ympäristöä enemmän. Erityisesti puut, kasvit, vesistöt, korkeusvaihtelut ja yleisesti alueiden hyvä hoito ovat piirteitä, jotka miellyttävät ihmisiä. Yhtenäisen ja pääasiassa luonnon ääniä sisältävän luonnonmetsän terveysvaikutukset ovat selvempiä kuin puiston tai rakennetun viheralueen. metsässäoloaika

Taulukko: Biohakkerin stressikirja (2018).

Lähde: Hartig, T. et al. (2003). Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23 (2): 109–123

Vuonna 2016 Japanissa julkaistiin 52 tutkimusta käsittelevä laaja katsaus, jonka perusteella luonnon ja metsän havaittuja fysiologisia vaikutuksia ovat muun muassa seuraavat:

Syljen kortisolitason lasku
Pulssitaajuuden lasku
Verenpaineen lasku
Sydämen sykevälivaihtelutason (HRV) nousu
Autonomisen hermoston tasapainottuminen

Japanissa potilaille määrätään shinrinyoku-metsäkylpyjä (engl. forest bathing) tasapainottamaan hektistä ja tiivistä kaupunkielämää. Tämä tarkoittaa kirjaimellisesti ”koko metsän ilmapiirin sisäistämistä kaikilla aisteilla.” metsä

Jos emme voi mennä luontoon, tulkoon luonto luoksemme. Työpaikoilla luontoelementtien läsnäolo (esimerkiksi viherkasvit, viherseinät ja muut viheralueet) vähentävät merkittävästi koettua stressiä ja lisäävät työssä viihtymistä. Tutkimusten mukaan myös näkymä luontoon vähentää työperäistä stressiä ja lisää työtyytyväisyyttä. Luonnon äänien kuuntelu puolestaan auttaa selvästi laskemaan yleistä stressitilaa. Luonnon ääniä voikin tuoda työympäristöön esimerkiksi vastamelukuulokkeiden avulla. Vastaavasti luontokuvien katsominen tietokoneelta auttaa tasapainottamaan autonomista hermostoa henkisesti haastavan tilanteen jälkeen.

Paljain jaloin kävelemisen ja seisomisen eli niin sanotun maadoittumisen (engl. grounding tai earthing) on havaittu alustavissa tutkimuksissa muun muassa vähentävän tulehdusta, laskevan hapetusstressiä, parantavan verenkiertoa ja laskevan stressitasoja. Oleskelu pidempään metsässä ja esimerkiksi yöpyminen taivasalla voivat entisestään lievittää koettua stressiä ja alentaa elimistön tulehdustilaa. Maadoittuneena nukkumisen on myös todettu laskevan kortisolitasoja ja tasaavan kortisolin eritystä vuorokauden aikana.

///

Miten sinä hyödynnät luontoa oman terveytesi edistämisessä? Jaa kokemuksesi :) Lue lisää muista stressinlievitys- ja hallintakeinoista Biohakkerin stressikirjasta!

Ostoskori

Ostoskorisi on tyhjä

Luonto ja metsä stressin lievityksen keskiössä

Lähde: Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. & Korpela, K. & Ylen, M. (2007). Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77.

Taulukko: Biohakkerin stressikirja (2018).

Lähde: Hartig, T. et al. (2003). Tracking restoration in natural and urban field settings. Journal of Environmental Psychology 23 (2): 109–123

///

Miten sinä hyödynnät luontoa oman terveytesi edistämisessä? Jaa kokemuksesi :) Lue lisää muista stressinlievitys- ja hallintakeinoista Biohakkerin stressikirjasta!

0 kommenttia

Kirjoita kommentti