Parhaat keinot maksan toiminnan optimointiin

Parhaat keinot maksan toiminnan optimointiin

Kannattaako alkoholia välttää? Kohentuuko maksan toiminta syömällä maksaa? Auttavatko lisäravinteet maksan toimintaan? Lue lisää tästä laajasta artikkelista! 

Maksa sijaitsee vatsaontelon oikeassa ylänurkassa juuri pallean alapuolella mahalaukun oikealla puolella. Maksan alle jää lepäämään sappirakko. Maksalla on muihin sisäelimiin verrattuna kaksinkertainen verenkierto porttilaskimon ja maksan omien valtimoiden kautta, mikä heijastelee maksan tärkeyttä koko elimistössä. Maksa on myös varsin kookas elin, se painaa keskimäärin 1.5 kg ja sen läpi virtaa verta yli 2000 litraa vuorokaudessa. 

Maksassa on myös niin sanottu sappitieverkosto, johon kerääntyy maksan tuottama sappineste. Sappiteillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä tiehyitä, joita pitkin sappi kulkee maksasta sappirakkoon ja pohjukaissuoleen.

Maksan tärkeimmät toiminnot:

  • Hiilihydraattiaineenvaihdunta:
    • Valmistaa glukoosia aminohapoista, maitohaposta 

      ja glyserolista
    • Hajottaa glykogeenia glukoosiksi
    • Rakentaa glykogeenia glukoosista

  • Rasva-aineenvaihdunta:
    • Hapettaa rasvahappoja energiaksi
    • Tuottaa suuria määriä kolesterolia, fosfolipidejä ja 

      lipoproteiineja (kuten LDL, HDL, VLDL)
  • Proteiiniaineenvaihdunta:
    • Hajottaa aminohappoja
    • Muuntaa myrkyllisen ammoniakin ureaksi (ureakierto)
    • Tuottaa veren plasman proteiineja (mm. albumiini)
    • Tuottaa aminohappoja ja muuntaa niitä muiksi yhdisteiksi
  • Sapen eritys
  • Veren punasolujen ja hyytymiseen tarvittavien tekijöiden tuotanto
  • Glukoosin (glykogeeni / 10 % maksan kokonaispainosta), rasvaliukoisten vitamiinien 

    (A, D, K) sekä B12-vitamiinin, raudan ja kuparin varastointi

Siivous- ja puolustustoiminnot:

  • Hajottaa useita hormoneja (mm. insuliinia)
  • Hajottaa ja tekee vaarattomaksi myrkyllisiä aineita (ns. detoksifikaatio)
  • Poistaa virtsan mukana hajoavien punasolujen vapauttamaa bilirubiinia

Maksasairaudet ja rasvamaksaindeksi

Kuolleisuus maksasairauksiin on kolminkertaistunut vuosikymmenten 1970–2010 aikana. Ja viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti alkoholista riippumattoman maksasairauden (NAFLD) aiheuttama kuolleisuus on lisääntynyt dramaattisesti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Nykyajan stressaava työkulttuuri, alkoholi, ongelmallinen ravinto ja ympäristön muut rasitteet ovat johtaneet siihen, että monien henkilöiden maksan toiminta on heikentynyt.

Erityisesti keskivartalolihavuus altistaa rasvamaksan kehittymiselle. On arvioitu, että mikäli vyötärönympärys on miehillä yli 100 cm ja naisilla yli 90 cm, on rasvamaksa hyvin todennäköinen. Vyötärönympäryyden osalta suositukset ovat miehille alle 94 cm ja naisille alle 80 cm. Noin 80 %:lla, joilla kehon painoindeksi on yli 30, on rasvamaksa. Tarkin menetelmä rasvamaksan selvittämiseksi on maksan biopsia.

Alkoholittoman rasvamaksan (NAFLD) arvioimiseksi on kehitetty myös niin sanottu rasvamaksaindeksi (engl. fatty liver index, FLI), joka lasketaan suhteuttamalla BMI (body mass index / kehon painoindeksi), vyötärönympärys, veren triglyseriditaso ja glutamyylitransferaasitaso (GT).

Rasvamaksaindeksin laskemiseksi käytetty kaava:

FLI = [e0.953 × ln (TG) + 0.139 × BMI + 0.718 × ln (GGT) + 0.053 × WC - 15.745/(1 + e0.953 × ln (TG) + 0.139 × BMI + 0.718 × ln (GGT) + 0.053 × WC - 15.745)] × 100

  • TG = Triglyseriditaso veressä (mg/dL); huom, Suomessa ilmoitetaan mmol/l eli tämän suhteen tulee tehdä muunto
  • BMI = Painoindeksi
  • GGT = Glutamyylitransferaasitaso veressä (U/l)
  • WC = Vyötärönympärysmitta (cm)

FLI:n osalta tutkijat ovat päätyneet seuraaviin ”leikkauspisteisiin” (engl. cut-off point) rasvamaksan osalta: miehillä arvo 46.9 tai suurempi, naisilla 53.8 tai suurempi. Alle 30 arvo käytännössä poissulkee rasvamaksan ja toisaalta yli 60 arvo on varma merkki rasvamaksan osalta. Naisten korkeamman FLI arvon on arveltu selittyvän estrogeenihormonin maksaa suojaavalla vaikutuksella. Laajan katsauksen perusteella FLI on tarkin mittari rasvamaksan non-invasiiviseen arviointiin, mutta pelkkä vyötärönympärysmitan ottaminen tuo lähes yhtä tarkan informaation alkoholittoman rasvamaksan todentamiseksi.

Erilaisilla lääkeaineilla on myös merkittävä rooli maksavaurioiden kehittymisessä. Peräti yli 900 lääkkeen on raportoitu aiheuttavan maksavaurioita. Puolet akuuteista maksan vajaatoimintatapauksista on eri lääkeaineiden aiheuttamia. Myös joillakin lääkinnällisillä yrttivalmisteilla voi olla maksan kannalta haitallisia vaikutuksia.

Maksalla on hämmästyttävä kyky uusiutua. Se onkin ainoa sisäelin, joka pystyy tähän. Jopa 75 prosenttisesti tuhoutunut maksa voi palautua normaalikuntoiseksi. Maksan toimintaa voidaan tukea ravinnon kautta. Tähän liittyy oleellisesti maksan puhdistustoimintaan liittyvän sytokromi P450 -entsyymijärjestelmän tukeminen. Kyseinen järjestelmä jakautuu kahteen eri vaiheeseen (1 ja 2). Kummankin vaiheen tulee toimia hyvin, jotta maksan detoksifikaatiotoiminta on optimaalista.

Maksan toiminnan mittaaminen laboratoriokokeilla

Alaniiniaminotransferaasi (S-ALAT)

Alaniiniaminotransferaasi (ALAT) on entsyymi, jota esiintyy enimmäkseen hepatosyyteissä (maksassa) ja vähemmän munuaisissa. Myös lihassoluissa, rasvakudoksessa, suolistossa, aivoissa ja eturauhasessa on alaniiniaminotransferaasia. ALAT-entsyymi katalysoi amino-ryhmien siirtoa L-alaniinista alfa-keto-glutaraattiin, minkä tuloksena syntyy L-glutamaattia ja pyruvaattia. Kyseinen kemiallinen prosessi on tärkeässä osassa mitokondrioiden eli solujen energialaitosten sitruunahappokierrossa.

Kohonnut ALAT-taso on yleensä merkki maksavaurioista erilaisten sairauksien vuoksi – maksasolujen vaurioituessa alaniiniaminotransferaasia vapautuu näistä verenkiertoon. ALAT-pitoisuus on hepatosyyteissä 3 000 kertaa korkeampi kuin verenkierrossa.

ALAT-taso voi myös nousta raskaasta liikunnasta (jopa viikoksi), alkoholinkäytön yhteydessä, hepatiiteissa, keliakiassa, tietyistä lääkkeistä (kuten parasetamoli, statiinit ja opiaattipohjaiset kipulääkkeet) ja vaikeiden palovammojen yhteydessä. Lieviä ALAT-tason nousuja esiintyy myös enenevässä määrin metabolisten häiriötilojen yhteydessä kuten hyperlipidemiassa, lihavuudessa ja tyypin 2 sokeritaudissa. Monissa maissa ALAT-arvoa käytetään metabolisen oireyhtymän diagnosoinnin tukena. ALAT- arvon nousu on suoraan verrannollinen metabolisen oireyhtymän ilmenemiseen ja vakavuuteen – mitä korkeampi ALAT-taso sitä todennäköisemmin vaikeampi metabolinen oireyhtymä.

Kuva: Mekanismit, jotka voisivat selittää, miksi seerumin ALT-taso voi olla myös kardiometabolisten tapahtumien biomarkkeri.

Lähde: Ioannou, G. N. (2008). Implications of elevated serum alanine aminotransferase levels: think outside the liver. Gastroenterology 135 (6): 1851-1854.

Erittäin korkea ALAT-taso (10x normaalista) on yleensä akuutista hepatiitista aiheutuva. Kohonnut ALAT-taso on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Alhainen ALAT-taso (alle 10) on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen etenkin vanhuksilla. Matala ALAT-taso voi myös esiintyä heikentyneen maksan toiminnan yhteydessä.

Suomalaiset viitearvot (S-ALAT):

  • Naiset: alle 35 U/l
  • Miehet: alle 50 U/l

ALAT-arvoa laskevia elämäntyylitekijöitä ovat muun muassa:

HUOM! ALAT-arvoissa voi olla myös suurta biologista vaihtelua yksilön osalta päivästä ja tilanteesta riippuen, minkä vuoksi kohonneita tasoja tulee seurata uusintamittauksilla mielellään muutaman viikon välein.

 

 

 

 

Aspartaattiaminotransferaasi (S-ASAT)

Aspartaattiaminotransferaasi (ASAT) on entsyymi, joka esiintyy pääasiassa maksassa ja sydämessä, mutta myös lihassoluissa, punasoluissa, haimassa, munuaisissa ja aivoissa. ASAT-entsyymiä esiintyy kahtena eri isoentsyymina, jotka ovat geneettisesti erilaisia: mitokondriaalinen (mAST) ASAT ja sytoplasminen ASAT (cAST).

Aspartaattiaminotransferaasilla on tärkeä rooli yleisesti aminohappojen ja rasvahappojen aineenvaihdunnassa. ASAT-entsyymi katalysoi amino-ryhmien siirtoa aspartaatista ja alfa-ketoglutaraatista, minkä myötä syntyy oksaloasetaattia ja glutamaattia. Reaktio toimii kemiallisesti myös toispäinvastaiseen suuntaan. Oksaloasetaatilla on keskeinen rooli mitokondrioiden energiantuotannossa (sitruunahappokierto), ureasyklissä, glukoosin hajotuksessa ja glukoosin uudismuodostuksessa. Edellä mainittuun reaktioon tarvitaan kofaktorina bioaktiivista B6-vitamiinia eli pyridoksaali-5-fosfaattia.

Kuvan lähde: Worthington Biochemical.

ASAT-taso nousee soluvaurioiden yhteydessä. Sen vuoksi sitä käytetään arvioimaan erityisesti maksan tai sydänlihaksen vaurioita (sydänlihaksen vauriossa käytetään nykyään pääasiassa eri troponiineja, yleensä troponiini-T:tä).412 ASAT-taso voi nousta myös joidenkin lääkkeiden (parasetamoli ja statiinit), kemoterapian, voimakkaan liikunnan ja rabdomyolyysin, akuutin haimatulehduksen ja sydänkohtausten vuoksi.

Matalia ASAT-tasoja ilmenee joskus B6-vitamiinin puutoksen yhteydessä. ASAT voi myös olla koholla sappistaasissa (sappiteiden tukkeuma) ja erilaisissa maksakasvaimissa tai -syövissä. Akuutissa virusperäisessa hepatiitissa ASAT-taso on usein yli 10-kertainen normaaliin nähden.

Kohonnut ASAT-arvo saattaa olla myös riskitekijä tulevaisuuden tyypin 2 diabetekselle varsinkin, mikäli myös ALAT-arvot on hieman koholla.419 Normaalipainoisilla henkilöillä, joilla on insuliiniresistenssiä, on usein myös ALAT-arvo koholla, mutta ei kuitenkaan ASAT-arvo. ASAT/ALAT-suhde on vastaavasti alle 1.

ASAT/ALAT-suhteen (ns. De Ritis -suhde) perustella voidaan päätellä ASAT-tason mahdollista nousua: mikäli suhde on korkea, on kyseessä yleensä maksan ulkopuolisista kudoksista aiheutuva nousu. Yleensä ASAT/ALAT-suhde on aavistuksen yli yksi. Korkein suhde esiintyy yleensä alkoholihepatitissa (yli 2). Virus-, lääkeaine- ja autoimmuuniperäisissaä maksatulehduksissa ASAT/ALAT-suhde on alle 1.

Suomalaiset viitearvot (S-ASAT):

  • Naiset: 15–35 U/l
  • Miehet: 15–45 U/l

ASAT-arvoa laskevia ravitsemuksellisia tekijöitä ovat muun muassa:

Glutamyylitransferaasi (S-GT)

Glutamyylitransferaasi (GT) on entsyymi, jota esiintyy pääasiassa maksassa, mutta myös munuaisissa, haimassa ja suolistossa. GT:n pääasiallinen toiminto on glutationin hajottaminen ja uudelleenkierrätys. GT osallistuu myös monien lääkeaineiden ja toksiinien pilkkomiseen, aminohappojen muodostukseen ja tulehdusmolekyylien muuntamiseen toisiksi molekyyleiksi.

Kohonneita GT-arvoja esiintyy pääasiassa maksasairauksissa (hepatiitti tai kirroosi), mutta myös sydämen vajaatoiminnan, aivohalvauksen, ateroskleroosin, diabeteksen, anoreksian, kilpirauhasen liikatoiminnan, syövän tai haimatulehduksen yhteydessä. Yleisin syy korkeaan GT-arvoon on alkoholin väärinkäyttö. Jopa pienet alkoholimäärät voivat nostaa GT-tasoja.

Kohonneita GT-tasoja nähdään myös alkoholittoman rasvamaksan (NAFLD, ks. edellä) yhteydessä noin puolella; tällöin taso on 2–3-kertainen. Myös monet lääkkeet voivat nostaa GT-arvoja. Näitä ovat muun muassa tulehduskipulääkkeet, statiinit, antibiootit, sienilääkkeet, SSRI:t ja H2-salpaajat. Lisäksi ympäristön toksiinit voivat nostaa GT-tasoja. Korkea GT-taso on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. Matalat glutationitasot voivat myös nostaa GT-arvoa, mikä kielii siitä, että GT-arvo kertoo solutason hapetusstressistä. Alhaisia GT-tasoja nähdään tavallisesti vain familiaalisessa intrahepaattisessa kolestaasissa.

Kohonnut GT-arvo on myös itsenäinen riskitekijä tyypin 2 diabetekselle (kuten myös ALAT) ja varhainen ennustava markkeri mm. ateroskleroosille, sydämen vajaatoiminnalle, valtimokovettumalle, raskausajan diabetekselle ja useille maksasairauksille.

Alkoholin aiheuttamaa GT-tason nousua voidaan hillitä karotenoidipohjaisilla antioksidanteilla kuten lykopeenilla, alfa- ja beeta-karoteenilla sekä beeta-kryptoksantiinilla. GT saattaakin tutkijoiden mukaan olla varhainen merkki elimistön hapetusstressistä. Ubikinonin aktiivisella muodolla ubikinolilla (150 mg/vrk) on havaittu olevan merkittäviä hapetusstressiä ja GT-arvoa laskevia vaikutuksia.

HUOM! Yllä mainittuja karotenoideja ja näiden lähteitä ravinnossa on käsitelty tarkasti Ravitsemustila kuntoon -verkkovalmennuksessa.

Suomalaiset viitearvot (S-GT):

  • Naiset: alle 40 U/l
  • Miehet: alle 60 U/l

GT-arvoa laskevia tekijöitä ovat muun muassa:

Opi lisää laboratoriotulosten ja elämäntyylin optimoinnista täällä!

///

Miten tuet maksasi toimintaa? Kerro meille kommenteissa!

0 kommenttia

Kirjoita kommentti

Kommentit moderoidaan