Sukupuolierot ja unen vaiheet: sukupuolihormonien vaikutus uneen

Riittävä ja hyvänlaatuinen uni tukee monin tavoin ihmisen terveyttä, sekä aivojen ja kehon optimaalista toimintaa. Unettomuus ilmenee vaikeutena nukahtaa ja pysyä unessa tai esimerkiksi taipumuksena herätä tavallista aikaisemmin.

Satunnaisesti koettu unettomuus on hyvin tavanomaista, johtuen esimerkiksi tilapäisesti koetusta stressistä. Pitkään jatkunut unettomuus kuitenkin vaikuttaa sekä kehon fysikaalisiin, että kognitiivisiin ja emotionaalisiin toimintoihin ja kokemuksiin. Tämä toimii kuitenkin molempiin suuntiin, sillä pitkään jatkunut stressi tai esimerkiksi masennus voivat aiheuttaa henkilölle unettomuutta. Naiset ja iäkkäämmät ihmiset kärsivät unettomuudesta keskimääräistä enemmän. 

Unen ja valvetilan säätelyyn vaikuttavat erityisesti sirkadiaaninen rytmi ja homeostaattinen unipaine, mutta myös erinäiset motivaatiotekijät. Sisäsyntyisestä sirkadiaanisesta rytmistä, jonka kesto ihmisillä on noin 24 tuntia, vastaa erityisesti aivojen hypotalamuksessa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake (SCN). Siinä, missä sirkadiaaninen rytmi säätelee unen ajoittamista sopivaan kellonaikaan, homeostaattinen unipaine huolehtii riittävästä unen määrästä vuorokauden aikana. Motivaatiotekijöillä voidaan kuitenkin toimia näitä fysiologisia säätelymekanismeja vastaan tiettyyn rajaan asti. 

Ikääntymisellä ja sukupuolella on havaittu olevan selkeä vaikutus unen laatuun ja määrään. Esimerkiksi miehet ovat alttiimpia iän myötä tapahtuville muutoksille unen laadun heikkenemisen suhteen. Vaikka terveet naiset tyypillisesti nukahtavat nopeammin, nukkuvat pidempään, sekä unen tehokkuus on korkeampi kuin miehillä, naiset raportoivat miehiä useammin univaikeuksista ja ovat miehiä alttiimpia unettomuudelle.

Yksi mahdollinen tekijä on sirkadiaanisen rytmin ja nukkumiskäyttäytymisen epätasapaino. Kun tarkastellaan naisten kehon lämpötilaa ja melatoniinin eli pimeähormonin tuotantoa, naisten sisäinen kello ohjaa heitä miehiä aikaisemmin nukkumaan. Myös kuukautiskierrolla ja muilla hedelmällisyyteen vaikuttavilla tekijöillä on osoitettu olevan vaikutusta unen laatuun, missä yksi osatekijä on naisten hormonitoiminta.

Kuva: Unen eri vaiheet (Biohakkerin käsikirja, 2016).

Kuukautiskierto ei tavallisesti vaikuta kokonaisunen määrään, eikä unitehokkuuteen. Kuitenkin esimerkiksi syvän unen N2 vaiheessa esiintyvien unisukkukkuloiden taajuudessa, REM-unen kestossa ja viiveessä on havaittu muutoksia kuukautiskierron vaiheesta riippuen. Kuukautiskierron luteaalivaiheen puolivälissä, jolloin estradioli- ja progesteronitasot ovat lähdössä laskuun, unisukkuloiden taajuus on korkeampi ja REM-unen viive on lyhyempi. Vastaavasti kuukautiskierron follikulaarivaiheessa REM-unessa vietetty aika on pidempi luteaalivaiheeseen nähden. Hormonaalinen ehkäisy voi puolestaan vaikuttaa syvän unen määrän laskemiseen, sekä N2 vaiheen ja REM-unen määrän kasvamiseen. 

Lähde: Laboratoriotulokset haltuun -verkkovalmennus. 

Raskauden ja vaihdevuosien aikana tapahtuvilla muutoksilla on todettu olevan vaikutuksia unettomuuteen. Joillekin vaihdevuodet tuovat mukanaan vasomotorisia eli verisuonten läpimittaan vaikuttavia oireita, jotka lisäävät univaikeuksia. Tällaisissa tapauksissa osa henkilöistä kokee hormonikorvaushoidon olevan avuksi myös univaikeuksiin. 

Naisilla hormonitasojen muutoksilla on todettu olevan vaikutus univaikeuksiin elämän eri vaiheissa, mutta on vaikea sanoa johtuvatko haasteet yksinomaan näistä sukupuolihormoneista. Esimerkiksi kuukautiskiertoon liittyvä kipu, raskausaikaan liittyvät kehon muutokset ja sen myötä koetut tuntemukset, sekä vaihdevuosien ajankohtaan liittyvät elämän muut muutokset voivat vaikuttaa mielialaan ja tätä kautta unen laatuun.

Miesten hormonaalisen toiminnan vaikutusta uneen on myös tutkittu. Testosteronin eritys on selkeästi sidoksissa unisykleihin, sillä erityksen korkein vaihe tapahtuu juuri ennen tai jälkeen REM-univaiheen, mutta tällaisella syklisyydellä ei ole osoitettu olevan selkeää vaikutusta itse uneen ja sen laatuun. Biologisella sukupuolella ja sukupuolihormoneilla näyttäisi olevan vaikutus uniongelmiin, mutta näiden välistä yhteyttä ei vielä täysin ymmärretä.  

Lopuksi:

On kuitenkin hyvä myös muistaa, että satunnaisesti koettu unettomuus on varsin tavanomaista. Tällaisista ajanjaksoista elimistöllä on kyky toipua nimenomaan uni-valvetilaa säätelevien tekijöiden ansiosta. Seuraamalla omaa unen laatua ja nukkumiskäyttäytymistä sekä ymmärtämällä millaiset tekijät voivat vaikuttaa näihin, voidaan optimoida laadukkain mahdollinen uni ja tätä kautta tarjota keholle ja mielelle tasapainoisen tilan toimia.

- - - 

Lempein & lämpöisin terveisin, 

Janika Ruuska

Neurotieteilijä, seksuaalineuvoja ja biohakkeri

Toimituksen editointi:

Olli Sovijärvi

Otsikon kuva: Josephine Wall - Pscyhe's Dream