Teknologian ja luonnon tasapaino – avain optimaaliseen terveydenhuoltoon

Teknologian ja luonnon tasapaino – avain optimaaliseen terveydenhuoltoon

COVID-19-PANDEMIAN järisyttäessä yhteiskuntaamme on terveydenhuollossa tapahtunut rajuja muutoksia tilanteen selviämiseksi. Tämä on myös lisännyt merkittävästi teknologiavetoisten terveydenhuollon ratkaisujen innovaatioita ja soveltamista. Tekoälyn, koneoppimisen, virtuaalitodellisuuden ja puettavien laitteiden kaltaisesta tekniikasta tulee – ja on jo tullut – merkittävä vipuvarsi, joka auttaa terveydenhuollon tarjoajia ja organisaatioita toimimaan tehokkaammin. Toisaalta myös metsää ja luontoa määrätään teknostressin runtelemille, ylivirittyneille ihmisille tasapainottamaan dataähkyä.

ETÄNÄ tehtävät terveydenhuollon tutkimukset ovat lisääntyneet eksponentiaalisesti. Vuoden 2020 pandemia on pakottanut meidät myös siihen tilanteeseen, että kotona tehtäviä itsemittauksia hyödynnetään ennaltaehkäisevän terveydenhoidon lisäksi myös sairaanhoitojärjestelmässä. Ihmiset ovat mitanneet verenpainetta itsenäisesti jo vuosikymmenien ajan. Nyt pilvipalvelujen ja digitalisaation aikana datan saa helposti myös lääkärin analysoitavaksi. 

AIEMMIN sydämen toimintaa ja mahdollisia rytmihäiriöitä oli mahdollista mitata vain lääkärin lähetteellä. Nykyään monet puettavat laitteet tulkitsevat sydänfilmiä 24/7 ja nappaavat esimerkiksi rytmihäiriöt talteen helposti. Lääkärillä on siis puettavien laitteiden myötä käytössään hetkellisen tilannekuvan sijaan jatkuvaa dataa. Aiemmin utopiana pidetty etähoitaminen eli telelääketiede on jo täällä.

PILVIPALVELUJEN ja digitalisaation aikana datan saa helposti myös lääkärin analysoitavaksi.

AINOASTAAN teknologiaan turvautuminen on kuitenkin sudenkuoppa, jonne me emme halua pudota. Ihminen toimii parhaimmillaan, kun se on harmonisessa suhteessa ympäristöönsä. Teknologisten innovaatioiden ja kehityksen vastapainoksi tarvitsemme vielä erityisen moniulotteista suhdetta luontoon. Valitettavan moni vieraantuu luonnosta kaupungistumisen ja teknologisen kehityksen myötä. Amerikkalainen psykologi Craig Brod loi jo vuonna 1984 termin teknostressi, jolla hän viittasi teknologian ja tietokoneiden aiheuttamaan stressiin ihmisissä.

TYÖPAIKOILLA luontoelementtien läsnäolo (viherkasvit, viherseinät ja muut viheralueet) vähentävät merkittävästi koettua stressiä ja lisäävät työssä viihtymistä. Tutkimusten mukaan myös näkymä luontoon vähentää työperäistä stressiä ja lisää työtyytyväisyyttä. Voimmekin ajatella luontoa orgaanisena teknologiana, joka on aivan yhtä tärkeä hyvinvoinnille ja terveydelle kuin lääketieteellinen teknologia.

IHANTEELLISESTI terveydenhuoltomme kehittyy harmonisesti yhdistäen teknologian ja luonnon saumattomaksi kokonaisuudeksi, samalla edistäen ja ylläpitäen ihmisen terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla.

P.S. tämä teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Terveysteknologia -liitteen pääkirjoituksena 5.1.2021. Valokuvan on ottanut Unto Rautio, liitteen on tuottanut Content House.

0 kommenttia

Kirjoita kommentti